09:20
15.7.2009
OfflineLinnuille bluntti on tosiaan pelannu varsin kivasti, kuten olen aiemminkin kirjoitellut. Yllätyksekseni nyt täytyy niinkin valtavan eläimen kuin oravan kohdalta todeta toista. Kumibluntti ei kehnolla osumalla ole oravalle oikein raponen. Vissiinki se on niin pieni että pyörähtää alta pois. Toisaalta alas asti sekin tuli, mutta meni siinä vielä muutama pikanen tikku ennen kuin oli repussa.
Toinen missä olen pluntin hyljänny on vesilinnustus. Tässä lähinnä sen takia, että kun ampuu niin ampuu veteen. Kun ammun maalta/pusikosta veteen tuppaan arvioimaan matkoja väärin. Ei sitä kyllä tule saalistakaan, mutta nuoli plaanaa aika pitkästi vedenpintaa joten vahingossa osuminen on mahdollista. Jotenkin tuntuu paremmalta ajatukselta näistä huonoista vaihtoehdoista, että jos se lintuun kimpoaa niin keulalla ois leikkuri. Tiiä sitten onko tällä mitään merkitystä.
Tälle syksylle jousitilasto näyttää varsin heikolta. Tuoreelle seisojan alulle olen laulattanut haulikkoa ja tehny siitä saalistajaa. Jänistä olen jouselle koittanu syöttää, mutta se pysyy mulle kyllä lähestulkoon taruolentona. Kerran olen koiran ajosta päässy kokeilemaan, mutta siksikin vauhdikas oli tilanne ettei nuoli pysyny jousella. Matkaakin oli huikeat 1metri 20 senttiä päälle.
11:04
19.12.2010
Offline”Linnuille bluntti on tosiaan pelannu varsin kivasti, kuten olen aiemminkin kirjoitellut. Yllätyksekseni nyt täytyy niinkin valtavan eläimen kuin oravan kohdalta todeta toista. Kumibluntti ei kehnolla osumalla ole oravalle oikein raponen. Vissiinki se on niin pieni että pyörähtää alta pois. Toisaalta alas asti sekin tuli, mutta meni siinä vielä muutama pikanen tikku ennen kuin oli repussa.” – oejpeura
Taisi oravalle tulla kiväärihommissa tunnettu ns. korttipakkaefekti eli maali ”luistaa” pois alta…
Iivana mahtaa tietää mitä tarkoitan…
Aikaisemmalla jousimetsästyskaudellani vuosikymmeniä sitten tuli siihen tulokseen ettei leikkuri ole paras mahdollinen kärki linnuille. Tuli muutaman kerran juoksutettua laikaa läpiammuttujen fasujen perässä kun ne siipesivät haukusta tai pistivät varvasta toisen eteen pudottuaan puusta. Tosin silloin ei tullut kokeiltua plunttia koska niiden olemassaolosta ei mulla ollut höykäsen pölähtänyttä tietoa. Tämän uudemman jousimetsästysjakson aikana on tullut ammuttua linnut omatekoisella ”puolileikkurilla” tai ”leikkuripluntilla” jossa on terävän taulukärjen takana 3,25mm etuviistoon taivutettu tappi haittana. Nuoli lävistää linnun mutta antaa kunnon tällin ja tekee laajan reiän. Lentoääni ei ole taulukärkeä kummempi – ainakaan noin korvakuulolta. Leikkuri jossa on prikka haittana suhisee tosi äänekkäästi. Omatekoista kärkeä on tarkoitus kokeilla myös jänikselle sillä ainakaan se parisen viikkoa sitten pituussuuntaan kaulakuopasta vitaalien läpi ammuttu iso rusakko ei vakuuttanut vajaan 50m pakolaukalla…
11:23
18.3.2008
OfflineVarjaagi kirjoitti:
Omatekoista kärkeä on tarkoitus kokeilla myös jänikselle sillä ainakaan se parisen viikkoa sitten pituussuuntaan kaulakuopasta vitaalien läpi ammuttu iso rusakko ei vakuuttanut vajaan 50m pakolaukalla…
Tarvitseeko siitä pakolaukasta olla huolissaan? Tuohan kuuluu asiaan leikkurinuolella ammuttaessa ja saalis löytyy helposti verijäljen perusteella (ainakin jos ei puhuta linnuista). Kuolema on pakolaukasta huolimatta nopea.
06:06
SJML hallitus
13.1.2008
OfflineEn olisi huolissani pakolaukasta. Se kuuluu asiaan. Varsinkin isoilla eläimillä paikalleen putoaminen tarkoittaa yleensä rankaosumaa ja se ei ole mielestäni tavoiteltavaa. Linnuista ei kokemusta, muuten kun ohilaukauksilla puuhun ja jokaisella kolmella kerralla on mennyt nuoli hukkaan. Pyitä en enää viitsi yrittää puuhun ampua 
06:31
19.12.2010
Offline”Tarvitseeko siitä pakolaukasta olla huolissaan? Tuohan kuuluu asiaan leikkurinuolella ammuttaessa ja saalis löytyy helposti verijäljen perusteella (ainakin jos ei puhuta linnuista). Kuolema on pakolaukasta huolimatta nopea.” – ArtoY
Tietyissä tilanteissa jopa erittäin huolissaan – esim. jollakin siirtolapuutarha tai piha-alueella otus menee asuttavan rakennuksen alle josta sitä ei ilman ”real” purkuhommia saa pois, kettu/supi louheen, piisami jääaukkoon, joissakin tapauksissa otus voi painella ns. ”ihimiste ilimoille” söpölle luonnon eläimelle varsin epäkurantissa ulkoasussa, jne…
Linnuilla puusta ammuttuna vastaava pakolaukka eli siivitys saattaa olla jopa satoja metrejä – koirattomalla miehellä se on 90% varmasti hukassa, tosin se voi joskus kuulemma tuoda linnun myös sananmukaisesti reppuun.
Sekä linnun että jäniksen epätoivotusta pakolaukasta ja siivityksestä on aika omakohtaiset kokemukset joskin aika erilaiset: teeri 7,62mm 14 gramman D166 130m sivusta läpi sukkana vitaalista läpi siivitys suon yli 6-700m. Jänis oli jo hieman positiivisempi kun pääsin laskuttamaan töistä kun poistettiin hajulähdettä talosta – isäntä suoritti talvella pienoiskiväärilla lain mukaisia poistoja puutarhasta ja jänis oli pökäissyt viimeisillään talon alapohjan tuuletusaukosta sisään nousten vanhan talon rakenteisiin ja minä sitten sain toimeksiannon keväällä…
Mitä lyhyempi pakolaukka/siivitys poikkeuksetta sitä parempi ennen kaikkea koirattomille ja ehdottomasti miellyttävämpi myös koirallisille.
Yleensä jousimetsästäjät jauhavat jauhamasta päästyään kuinka ultrahypersuper dimagin terävä sen leikkurin pitää olla että se toimii oikein ja toimiihan se jos kriteerinä on pelkkä lihanleikkaus mutta miten semmoiseen toimintaan itse pääosan esittäjä eli riista suhtautuu…
(puhutaan nyt pienriistasta pl. kauris ja majava)
12:30
18.3.2008
Offline12:33
18.3.2008
OfflineVarjaagi kirjoitti:
Tietyissä tilanteissa jopa erittäin huolissaan – esim. jollakin siirtolapuutarha tai piha-alueella otus menee asuttavan rakennuksen alle josta sitä ei ilman ”real” purkuhommia saa pois
Tuollaisen tilanteen varalta on muuten ollut tapana pitää autossa pitkävartista nostokoukkua.
12:55
19.12.2010
OfflineEiköhän pidetä ne ”sillinhajuiset” hommat erillään metsästyksestä 
Ei vaiskaan, meneehän se niinkin – paitsi että tuo purkutöitä aiheuttanut jänis oli semmoisessa loukussa ettei sinne olisi päässyt edes nostokoukulla ilman läpimenoa kivijalasta – perustusremontin aikana joku älypää oli tukkinut huoltoaukon muuraamalla…
Tosi harvinaisia tilanteitahan ne tuommoiset on.
07:47
19.12.2010
Offline10:39
Varjaagi, nostit esille mm. kauriin sekä rusakon. Molemmat eläimet ovat todella sitkeitä, kauris varsinkin oltiin sitten jousella tai ruutiaseella liikkeellä.
Se, että jos rusakkosi juoksi vitaali osuman jälkeen noin 50 metriä niin se ei ole mikään yllätys. Oma kokemukseni tässä aiheessa rajoittuu muutamaan kauriiseen ja molemmilla kerroilla pakolaukat 30-60 metriä, vaikka osumat olivatkin mallia” total pass-through”
Yksilöllisiä eroja on valtavasti mitä tulee pakolaukkaan, mutta kuten mainitsin niin esim. puutarhoissa jahdatteassa rusakoita niin asia onkin arkaluontoisempi. Olen kuullut asian yhteydessä puhuttavan blunteista ja pääosumista. Taitaa toimia voimakkaissa taljajousissa, mutta en lähtisi pitkä-tai vastakaarijousella kokeilemaan, omassa vastakaaressa on 77# paunaa ja kyllä on se leikkuri siinä nuolen kärjessä ollut aina kiinni.
08:58
17.2.2006
OfflinePäähän ampumiset ei kuulu jousimetsästykseen.
Mahdollisimman iso leikkuri lyhentää pakomatkaa jonkun verran. Avautuvan kärjen terien taakse voi laittaa prikan/korilaatan, jolloin terät jäävät tavallista enemmän auki. Tämä riippuu tietysti kärjen rakenteesta.
Plunttia en suosittele pyytä isommalle. Pluntti on epävarma kärki. Välillä toimii nätisti, mutta pitkässä juoksussa tulee ikäviä yllätyksiä.
10:11
Haluaisin Markok selventää, että itse olen samalla kannalla sinun kanssasi.
Kuulin eräältä jousimetsästäjältä (ei nimiä foorumille), joka metsästää kaneja tuolla pääkaupunki seudulla ja ainakin osassa paikkaa on leikkaavien kärkien käyttö kielettyä. Tästä on jo kyllä pari vuotta aikaa joten en tiedä onko käytäntö sittemmin muuttunut? asiasta tietoa?
01:46
19.12.2010
OfflineJuu, ei ne nuo oikein päähän ampumiset kuulun normijahtiin muutoin kuin lopetusten osalta tai ihan erikoistilanteissa – vaikkapa hirvi 3m päässä edessä niin silloin on aivan sama ja turvallisempikin posauttaa suoraan keskelle otsaa kuin rintaan – pakolaukan lähtösuunta kun tahtoo olla aina se mihin turpa osoittaa 
Se on sitten eri asia voiko jonkun puutarhajahdin asutuksen keskellä laskea normijahdiksi – pitää ainakin olla lähestulkoon superluokan ampuja ja livenä kokenut kaveri että sille pää-linjalle kannattaa lähteä.
Mitä tuohon kauriin ja rusakon sitkeyteen tulee niin ei rusakko ole sen sitkeämpi kuin metsäsjänis tai kauris sen sitkeämpi kuin vastaavan kokoinen muukaan märehtijä. Mutta eläimissä lajiin katsomatta on yksilökohtaisia eroja kuten ihmisissäkin eli joku kestää ”osumaa” jostakin syystä enemmän kuin toiset. Sanotaan että vallitseva adrenaliinitaso on se mikä vaikuttaa paljon siihen miten osuma vaikuttaa. Naapuripassi tiputti hengettömäksi aikuisen naarashirven sivulta ammutulla puhtaalla rapamahaosumalla 20m pakolaukan kera ja koiramies laski 2 kertaa ison sonnin lavan takaa läpi ja kerran samasta lävestä 800m päässä sekä ampui neljännen laukauksen vierestä seisovan hirven otsaan. On siinä eroa varsinkin jos katsotaan sitä tauluammunta pisteinä – naaraassa korkeintaan takaykkönen ja sonnissa 3xosuma kasi-ysin ringin sisään…
Joku jossakin jousimetsätyssivustolla väitti että metsäjäniksen nahka on sitkeä ja karvapeite ongelmallisen tuuhea. Omien kokemusten perusteella tuolle väitteelle ei voi kuin hymyillä sillä tosiasiassa nahka on erittäin heikkoa eikä kestä millään mittarilla mitään kuormitusta ja karva lähes irtonaista. Muutoinhan jänis olisi jo ajat sitten turkistarhattu…
02:04
18.3.2008
OfflineVarjaagi kirjoitti:
Se on sitten eri asia voiko jonkun puutarhajahdin asutuksen keskellä laskea normijahdiksi – pitää ainakin olla lähestulkoon superluokan ampuja ja livenä kokenut kaveri että sille pää-linjalle kannattaa lähteä.
Taisi olla Erätulilla-ohjelmassa joitakin vuosia sitten tällaista kanijahtia siirtolapuutarhalla, vaistojousella ja blunttikärjellä.
03:06
22.2.2010
OfflineCojootti kirjoitti:
No on vähäsen aihe turvonnut ja pärskähtänyt…
Palatakseni alkuperäiseen, leikkuri on leikkuri, eli Montekki on Montekki! Innerloc Stainless Extreme on myös hyväksi todettu…
Paitsi että jälkimmäiset on äärimmäisen pehmeitä, yksi paketti niitä oli, toista ei tule, hangen läpi nurmikkoon, multamaahan ammuttuna kaikki terät mutkalla, ei uusio käyttöä. Samalla ruokinnalla samasta ”reiästä” samaan multamaahan ammuttuna omat suosikit Nitronit senkun porskuttaa, oonkohan 2 runkoa 6v aikana saanut vinoon, teriä kyllä menee, mutta nekin kestää uskomattoman paljon ja pystyy uudelleen teroittaa.
Teräviä nuo Innerlock:t kyllä oli, mutta siihen ne pLus pisteet sitten jääkin..minusta..piste
08:04
19.12.2010
Offline”No on vähäsen aihe turvonnut ja pärskähtänyt…” – toden totta (ainakin minun osaltani) joten palaampa ihan originaaliin aiheeseen:
Onko kellään kokemuksia Wensel Woodsmanin kiinteistä leikkureista? Nehän ovat pitkiä suhteessa 1:3 ja voimakkaasti ventiloituja eli voivat olla hyvin uppoavia ja varsin hyvälentoisia…
Ja sitten saatavuus Suomesta – Mukkanuolella onliimattavia mutta ei kierrettäviä…?
1 Guest(s)
Register