Register
03:06
Ari kirjoitti:
Se, mitä olemme muistiossamme ehdottaneet on ollut siirtymistä näissä isokokoisemmissa eläimissä mittayksikkönä jousen jännitysenergiasta nuolen liike-energiaan, koska se on (riippumatta erimielisyyksistä) kuitenkin askel oikeampaan suuntaan
Hienoa kuulla tämä!
05:12
26.7.2009
Offline
Pikkuhannu,
Ampumakokeen tai ylipäätään suorittamisen laadun merkitys korostuu konkreettisesti vasta siinä vaiheessa kun pyydetään jotain riistaeläintä, joka koskee kollektiivisesti muitakin kuin metsästäjää itseään. Esimerkiksi peuraluvat jaetaan metsästäjille tai varsinkin hirvenlihat jaetaan yleensä poikkeuksetta useammalle metsästäjälle. Tämän lisäksi on olemassa jahteja, joissa jahtiin osallistuu useampi metsästäjä. Näitä jahteja ajatellen tarvitaan siis näyttöä määrätyistä asioista.
Jos siis teet hommat oikein jousella, niin asiassahan ei ole mitään. Mutta jos esimerkiksi hirvi sallittaisiin jouselle, uskon, että hirviporukan muut jäsenet ovat kovin kiinnostuneita siitä, että hoitaako jousimies hommansa asiallisesti. Tätä varten koe on hyvä näyttö ja samaten asiassa ollaan samalla viivalla ruutiukkojen kanssa, jotka kokeen joutuvat suorittamaan – olipa se millainen hyvänsä.
Tämä koe ei siten mielestäni ole tarpeen ainakaan niille eläimille, jotka ovat pyyntilupamenettelyn ulkopuolella.
—
Tuosta rajanvetämisestä jouletehon mukaan:
Mikä olisi 25″ vetopituudella metsästävän naisen 50 paunaisella taljalla aikaansaama keskimääräinen joulemäärä? Itselläni 29″ vetopituudella rävähtää 70 paunaisella sata joulea rikki helposti, mutta jos vaatimus on kovin kova, karsiiko sääntö kategorisesti ulos lyhyempiä ja heikompia? Uskon, että tämä otetaan huomioon, mutta kiinnostaisi tietää.
Mitä tulee noihin joulerajoihin ruutipuolella, niin voisin lyhyesti sanoa kysymyksen olevan hyvin monitahoinen, eikä syyt noiden sorvaamiselle ole olleet aivan ilmeiset. Esimerkiksi pienoiskivääri oli ennen vuoden 1993 lainmuutosta käytännössä käyttökelvoton, mutta uusi laki toi sen mukaan kuvioihin pienelle riistalle. Nyttemmin pykälää on vieläkin muutettu ja villikani on nostettu listalle ja tehorajaa on hilattu alaspäin sataan jouleen. Syy aikanaan pienoiskiväärin kieltämiselle metsästyksessä olikin sitten aika erikoinen, eli pykälällä haluttiin tukea kotimaista aseteollisuutta (lintukiväärit) ja samaten hirviaseiden joulerajoja nostettiin sen verran, että yleisesti käytetyt vehkeet jouduttiin korvaamaan uudemmilla. Samaan aikaan ”sotilaskivääri” oli ”sotilasase” ja jälleen kerran pyrkimyksenä oli ohjata varoja kotimaisen aseteollisuuden tukemiseen, eli kansan ei haluttu kääntyvän edullisen vaihtoehdon puoleen.
Eli jos/kun näitä sääntöjä tehdään, niin ne pitää tehdä sääntöinä väljiksi, mutta ohjeet ja suositukset pitää olla tiukkoja.
05:37
14.2.2006
Offline
Nimrod kirjoitti:
Mikä olisi 25″ vetopituudella metsästävän naisen 50 paunaisella taljalla aikaansaama keskimääräinen joulemäärä? Itselläni 29″ vetopituudella rävähtää 70 paunaisella sata joulea rikki helposti, mutta jos vaatimus on kovin kova, karsiiko sääntö kategorisesti ulos lyhyempiä ja heikompia? Uskon, että tämä otetaan huomioon, mutta kiinnostaisi tietää.
…
Eli jos/kun näitä sääntöjä tehdään, niin ne pitää tehdä sääntöinä väljiksi, mutta ohjeet ja suositukset pitää olla tiukkoja.
Ensimmäiseen kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti. On niin monenlaisia 50-paunaisia taljajousia ja nuolia, joita niillä ammutaan. ”Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä” -materiaalissa (http://www.jousimetsastys.fi/w…..li/?did=15) on mitattu tiettyjä yhdistelmiä ja listattu niistä joulet tiedoksi. Kullakin on vapaus mitata omilla laitteillaan vastaavia lukuja.
Materiaalissa on myös suositeltu tiettyjä raja-arvoja erilaisille riistaeläimillä. Muistion lailla suositus on 40 Joulea hirveä pienemmille hirvieläimille, 50 Joulea villisialle ja karhulle ja 60 Joulea hirvelle. Väliin majava, ilves ja susi 45 Joulea. Hirvelle ja majavalle ei materiaalissa suositella aukeavaa kärkeä.
En oikein ymmärrä tuon viimeisen virkkeesi logiikkaa, voitko avata hieman?
06:08
Nimrod kirjoitti:
Tuosta rajanvetämisestä jouletehon mukaan:
Mikä olisi 25″ vetopituudella metsästävän naisen 50 paunaisella taljalla aikaansaama keskimääräinen joulemäärä? Itselläni 29″ vetopituudella rävähtää 70 paunaisella sata joulea rikki helposti, mutta jos vaatimus on kovin kova, karsiiko sääntö kategorisesti ulos lyhyempiä ja heikompia? Uskon, että tämä otetaan huomioon, mutta kiinnostaisi tietää.
Eikös monessa nykyaikaisessa saada jousen luvattu, tässä tapauksessa 50 paunaa irti erillaisilla vetopituuksilla, välillä kuulee sanan moduuli.
Perinnejousissa ei ole heitto samaa tasoa taljan kanssa joten siellä voi monelle olla ongelmia esimerkiksi saavuttaa 60 joulen raja alle 60# jousella.
Oman tämän hetkinen pitkäjouseni tehot ovat about 48 joulea. Seuraavassa pitkäjousessa (Toorum) alustavasti laskekelin on 54 joulea. Itse ainakin olen päättänyt, että jos hirven ammun jousella niin se tapahtunee Kanadassa.
Ainut perinnejousi mistä sain 60 joulea aikaiseksi on Puskajussi, 56” pituinen,61#, nuoli 594 grainia,184 fps=60,57 joulea
Silti noi perinnejouset jaksaa aina yllättää tehollaan. Mukkanuoli: Buffalo kaadettu Kärppä ll 53# vastakaarella, 600 graininen nuoli, jossa 125 gr kärki.
Toinen mistä Juhani muistaakseni meikäläiselle mainitsi Oryx kaadon 51# paunaisella jousella,700 gr nuoli, kärkeä en muista
Siltihän se tärkein on saada sen nuoli riistaeläimen vitaaleille ja yleensä siihen tosiaan saa sen yhden nuolen mahdollisuuden
06:13
26.7.2009
Offline
Tarkoitan sitä, että jos jokin asia menee lakitasolle, niin tämä laissa määritetty raja tulee olla niin väljästi määritetty, eli se saa sulkea käytännössä pois vain ääripäät tai aivan yksiselitteiset asiat. Toisin sanoen lakiin ei kannata asettaa tiukkoja joulerajaluokkia, jotka ovat sitten joissain tapauksissa aina väärin.
Perustelen tätä ruutiasepuolen epäloogisuuksilla ja sillä, että maailma muuttuu. Ruutiasepuolelta voidaan sanoa vaikkapa niin, että lain voimaantulovaiheessa pienin sallittu kaliiperi esimerkiksi hirvelle saattoi olla rimaa hipova, mutta tämän päivän välineillä tämän rajan alittavissakin kamppeissa on potentiaalia enemmän. Nyt puhutaan siis lähinnä luodeissa tapahtuneesta kehityksestä.
Täten käy siis hyvin helposti niin, että jos rajoja on liikaa ja jos ne ovat liian jyrkkiä, tulee joissain kohdin aina epäloogisuuksia tai mielettömyyksiä, jotka rapisuttavat lain uskottavuutta. Siis korkeintaan kolme luokkaa suomalaiselle riistalle. Ylimpänä karhu ja seuraavassa kaikki muut nelijalkaiset hirvestä metsäkauriiseen ja majavaan. Kolmas luokka sitten metsäkauriista ja majavasta pienemmille otuksille, eli käytännössä jänis, kettu, supi, mäyrä, linnut jne.
06:33
26.7.2009
Offline
Mihin muuten tuo hirven vaatima joulemäärä ja leikkurin laatu perustuvat tässä suosituksessa? Itse luokittelisin karhun hirveä vaativammaksi sen lihasten erilaisen rakenteen vuoksi ja toisaalta meikäläisen hirven koon vuoksi. Jos referenssi on Pohjois-Amerikassa, niin voin sanoa kyseessä olevan koon puolesta käytännössä vähintään kaksi eri rotua, vaikka kyse onkin samasta lajista (alces alces). Meikäläinen hirvi menee enemmänkin Elkin kokoluokkaan, ollen kuitenkin tätä heikompi vastus.
Sitten toisekseen tämä mekaaniset vs. kiinteät on sekin muuttumassa hiljalleen, eli mekaaniset terät eivät ole enää pannassa hirven osalta kuten ennen, vaan nykyään on jo niin hyviä mekaanisia, että niiden hyväksyntä on parantunut koko ajan.
06:36
10.8.2007
Offline
Nimrod kirjoitti:
Pikkuhannu,
Ampumakokeen tai ylipäätään suorittamisen laadun merkitys korostuu konkreettisesti vasta siinä vaiheessa kun pyydetään jotain riistaeläintä, joka koskee kollektiivisesti muitakin kuin metsästäjää itseään. Esimerkiksi peuraluvat jaetaan metsästäjille tai varsinkin hirvenlihat jaetaan yleensä poikkeuksetta useammalle metsästäjälle. Tämän lisäksi on olemassa jahteja, joissa jahtiin osallistuu useampi metsästäjä. Näitä jahteja ajatellen tarvitaan siis näyttöä määrätyistä asioista.
Jos siis teet hommat oikein jousella, niin asiassahan ei ole mitään. Mutta jos esimerkiksi hirvi sallittaisiin jouselle, uskon, että hirviporukan muut jäsenet ovat kovin kiinnostuneita siitä, että hoitaako jousimies hommansa asiallisesti. Tätä varten koe on hyvä näyttö ja samaten asiassa ollaan samalla viivalla ruutiukkojen kanssa, jotka kokeen joutuvat suorittamaan – olipa se millainen hyvänsä.
Tämä koe ei siten mielestäni ole tarpeen ainakaan niille eläimille, jotka ovat pyyntilupamenettelyn ulkopuolella.
No asia onkin eri, jos kyseessä on peura/hirvi tms, johon kiväärilläkin vaaditaan se ampumakoe.
Kuitenkin on vain puhuttu yleisesti ampumakokeesta, josta saa käsityksen, etä KAIKKI jousimetsästys vaatisi ampumakokeen…
Eli kantani on ainoastaan positiivinen, kun puhutaan isoista elukoista, joissa osuma on parempi olla kerralla oikeassa paikassa ja nuolen läpäisyllä on merkitystä.
Vaikkakin edelleen, 55# Samick Spirit II:lla (joka oli itselläni ensivaistojousi) on kaadettu puhveli, luulisi teho riittävän kotoiselle hirvellekin…
06:40
Nimrod kirjoitti:
Täten käy siis hyvin helposti niin, että jos rajoja on liikaa ja jos ne ovat liian jyrkkiä, tulee joissain kohdin aina epäloogisuuksia tai mielettömyyksiä, jotka rapisuttavat lain uskottavuutta. Siis korkeintaan kolme luokkaa suomalaiselle riistalle. Ylimpänä karhu ja seuraavassa kaikki muut nelijalkaiset hirvestä metsäkauriiseen ja majavaan. Kolmas luokka sitten metsäkauriista ja majavasta pienemmille otuksille, eli käytännössä jänis, kettu, supi, mäyrä, linnut jne.
Tarkoitatko, että jousiaseiden joule rajat pitäisi jakaa 3 eri luokkaa riistaeläimien mukaan?
Itse laittaisin hirven kaikista ylimpään luokkaan, koska hirven rakenne on todella vankka ja nuoli joutuu oikeasti tekemään jopa täysin optimaalissa oloissa ammuttuna kovasti töitä riittävän lävistyksen suhteen, en itse ampuisi hirveä ”quartering away” asennosta, koska sisuskalut ovat puhtaan osuman edessä….ja kuten varmaan moni tietänee hirven sisuskalut eivät ole mitään pieniä,kottikärryllä niitä saa raahata pois 
06:54
26.7.2009
Offline
No tuollaiset rapasäkkiin sijoittuvat osumat ovat muutenkin no-no hirvijahdissa, jossa erityinen huomio on oltava myös lihan laadussa (jälleen kerran ne muutkin), eli hirven kanssa jousella täytyy tavoitella aina ja ensisijaisesti osumaa, joka on alakeuhkolla. Itse en taas näe tätä ongelmallisena läpäisyn kannalta, sillä edessä on käytännössä vain kylkiluut, lihasta ja keuhkoa. Itse asiassa ruutipuolella ongelmia on monesti nykyaikaisilla luodeilla siinä, että jos luoti ei kohtaa lapalihasta, se ei tällaisessa osumassa välttämättä muotoudu kunnolla ja siipeämä on pitkä. Henkilökohtaisesti olenkin sitä mieltä, että hirvelle täytyy saada aikaan ensisijaisesti suuri haavakanava keuhkoihin. Tämän pitäisi meidän hirven kohdalla onnistua kaikissa muissa tilanteissa paitsi osumassa etuviistosta olkaluuhun.
07:01
Pikkuhannu kirjoitti:
Kuitenkin on vain puhuttu yleisesti ampumakokeesta, josta saa käsityksen, etä KAIKKI jousimetsästys vaatisi ampumakokeen…
Eli kantani on ainoastaan positiivinen, kun puhutaan isoista elukoista, joissa osuma on parempi olla kerralla oikeassa paikassa ja nuolen läpäisyllä on merkitystä.
Vaikkakin edelleen, 55# Samick Spirit II:lla (joka oli itselläni ensivaistojousi) on kaadettu puhveli, luulisi teho riittävän kotoiselle hirvellekin…
Käsittääkseni ampumakoe koskee kaikkia hirvieläimiä.
Yllättävän moni vetoaakin miten isoja elukoita kaadetaan meren toisella puolella…
Itse olen tätä mieltä miksi olen joulien kannalla mieluumin kuin paunojen: Joule kertoo tarkemmin nuoli/jousi yhdistelmän todellisen tehon kuin 50# jousi jossa 200,340 gr tai 500 gr nuoli. Joulen laskentaa liityy nopeus ja paino, joten nuoli ns. ei tiedä minkä tyyppinen jousi sen viskaisi eläintä kohti. Esimerkiksi tälläisiä raja-arvoja on käytössä mm. Ahvenanmaalla sekä Tanskassa.
07:01
14.2.2006
Offline
Nimrod kirjoitti:
Siis korkeintaan kolme luokkaa suomalaiselle riistalle. Ylimpänä karhu ja seuraavassa kaikki muut nelijalkaiset hirvestä metsäkauriiseen ja majavaan. Kolmas luokka sitten metsäkauriista ja majavasta pienemmille otuksille, eli käytännössä jänis, kettu, supi, mäyrä, linnut jne.
Suomessa jousiin ja metsästykseen liittyvä lain säätäminen tuntuu etenevän vaiheittain. Tähän asti on saatu metsästää valikoituja riistalajeja 180 Newtonin (jne) säädösten alla.
Jos/kun seuraava vaihe olisi saada ”peurat” listalle, niin siinä olisi potentiaalisesti toinen luokka. Karhusta ja hirvestä lienee tässä vaiheessa turha haaveilla. Kahden luokan kanssa voi varmaan elellä seuraavaan muutokseen asti.
Mikäli jouselle sallittu saaliseläinvalikoima lisääntyisi jatkossa karhuun ja hirveen, niin samalla voisi varmasti katsastaa siihen mennessä voimassaolleita säädöksiä ja ehdottaa muutoksia, jos olisimme huomanneet, että ne eivät vastaa realiteetteja.
Omat kokemukseni karhusta rajoittuvat mustakarhuihin, jotka ovat olleet varsin heppoisia vitaalialueiden kohdalta. Olivat kuulemma samankokoisia, kuin keskimäärin kotimaassa kaadetut karhut. Ison harmaa-/ruskeakarhun vitaaleita en pysty kommentoimaan. Vaikka en ole hirveä itse jousella kaatanutkaan, pidän sitä vaativampana välinevaatimusten osalta.
07:15
14.2.2006
Offline
Nimrod kirjoitti:
Sitten toisekseen tämä mekaaniset vs. kiinteät on sekin muuttumassa hiljalleen, eli mekaaniset terät eivät ole enää pannassa hirven osalta kuten ennen, vaan nykyään on jo niin hyviä mekaanisia, että niiden hyväksyntä on parantunut koko ajan.
Voidaan luultavasti melko suurella varmuudella sanoa, että keskimäärin kiinteät leikkurit pärjäävät isossa eläimessä edelleen huomattavasti paremmin kuin mekaaniset. Samaa mieltä silti siitä, että mekaanisistakin alkaa löytyä joitakin todella hyviä / kestäviä malleja.
Alaskassa muuten mekaaniset kärjet ovat kiellettyjä seuraaville eläimille: mountain goat, moose, elk, brown/grizzly bear, muskox and bison…
07:20
14.2.2006
Offline
Pikkuhannu kirjoitti:
Kuitenkin on vain puhuttu yleisesti ampumakokeesta, josta saa käsityksen, etä KAIKKI jousimetsästys vaatisi ampumakokeen…
Hmm. SJML ei ainakaan ole koskaan tällaista esittänyt. Mitä lienee propagandaa… 😉
Vuonna 2006 tekemästämme muistiosta selviää mitä olemme kirjanneet ja millä perusteluilla (http://www.jousimetsastys.fi/w…..ali/?did=4).
09:23
26.7.2009
Offline
Tuon propagandalähteen arvaamiseen ei tarvita kristallipalloa…
—
Tuo Alaskan sääntö noiden mekaanisten suhteen isolle riistalle perustuu juuri noihin alkuaikojen mekaanisten kärkien toimimattomuuteen ja epävarmuustekijöihin. Kun ne eivät kerta alkuvaiheessa toimineet, niin ne kiellettiin ykskantaan, kehityksestä viis. Sama asiahan oli pitkään voimassa soft point -luotien suhteen Afrikan Big Five riistalle, eli kun ne olivat alussa huonoja, niin yleinen käytäntö oli, että vain solidit olivat sallittuja. Sitten 1980-luvulla Jack Carter teki ensimmäiset kokeilut Trophy Bonded Bear Claw -luodilla ja nykyään tilanne on se, että vain norsun kohdalla käytetään lähtökohtaisesti solideja. Kontrolloidusti avautuvat ovat nykyään siis normi kun ne ennen olivat täysin pannassa.
Näkisin, että näin tulee olemaan myös mekaanisten leikkureiden laita tulevaisuudessa, eli ne tulevat olemaan normi ja kiinteät jäävät vähemmistöön. Viitteitä tästä on havaittavissa jo nyt. Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut siitä, että takaa avautuvat mekaaniset kärjet ovat tätä päivää ja niissä on enää hyvin vähän, jos ollenkaan heikkouksia kiinteisiin nähden, joskin niissä on paljon etuja.
10:08
14.2.2006
Offline
Nimrod kirjoitti:
Tuo Alaskan sääntö noiden mekaanisten suhteen isolle riistalle perustuu juuri noihin alkuaikojen mekaanisten kärkien toimimattomuuteen ja epävarmuustekijöihin.
…Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut siitä, että takaa avautuvat mekaaniset kärjet ovat tätä päivää ja niissä on enää hyvin vähän, jos ollenkaan heikkouksia kiinteisiin nähden, joskin niissä on paljon etuja.
Luultavasti Alaska on konservatiivinen lainsäädännössään, mutta myös hirvet ja karhut siellä ovat isoimpien joukossa koko maailmassa 😉
Itse olen tällä hetkellä tykästynyt kolmiteräisiin kiinteisiin, hyvin ”ventiloituihin” leikkureihin, koska ne tuntuvat kestävän hyvin useitakin käyttökertoja, ovat helppoja terottaa, lentävät aivan erinomaisesti ja tekevät tehtävänsä nopeasti.
Muutama pakissa oleva mekaaninen (hyvälaatuinenkin sellainen) leikkuri on jäänyt ”kalliina kertakäyttöteränä” kokonaan käyttämättä.
11:33
26.7.2009
Offline
Ymmärrän yskän, niin on itsellänikin tarkoitus käyttää Montecia jänikselle. Siinä vaiheessa tosin kun alkaa mennä kauriiseen ja peuraan (toivottavasti pian), ei kärjen hinnalla/käyttökerroilla ole merkitystä.
12:53
Metsästyskärjet ovat aikas henkilökohtainen asia vaikka joitakin klassikko malleja voi suositella toiselle.
Itse olen pitkään käyttänyt Magnusin ll Vented leikkuria, nyt testaus mielessä kokeilen 550 gr takakartio aihiota johon tulee 160 gr Grizzly leikkuri, suosittu esim Afrikan suurristan metsästyksessä.
Peura sieltä pöllähtää riistalajien kirjoon varmaan seuraavaksi. Luulen, että hirven ja karhun kanssa menee pidemmän aikaa, mutta ollaan toiveikkaina. Villisika ja Kuusipeura on semmoinen mistä itse haaveilen ja olisikin tarkoitus Argentiinan lähteä lähi vuosina.
Luulen, että Suomen kuusipeura,villisika,metsäpeura kannat eivät kestä jousimetsästystä vielä vuosiin, mutta eipähän meillä mikään kiire tässä ole.
02:00
22.9.2008
Offline
Heitetään nyt yksi prvosointiviestikin 🙂 Kyllä riistakannat kestäisi niin hirvellä, metsäpeuralla villisialla jne, jos sallittaisiinkin vain jousimetsästys. Ei ruutiaseita ollenkaa. luulisimpa että riistakannat vahvistuisikin. Olisimme silloin varmaan taivaan esiporteilla, mikäli siellä saisi metsästää :-))
Noista riistakärjistä olen myös kiinteäteräisten kannattaja. Hyviä Nap nitron, montec, muzykin, kaikki toimineet moitteettomasti ainakin kohdistuslaukauksissa. Metsällä teeriä Napin Nitronilla ja hyvin toimii. Aukeavia olen kokeillut jotain Napin malleja. Eivät oikein vakuuttaneet kestävyydellään ja toimivuudellaan. Joskus aukesi vai 1-2 terää joskus kaikki kolmekkin. Tuo majava on mielestäni se haastavin juttu. Siinä pitää olla kärki jota ei saisi läpiammuttuna helpolla vedettyä takaisin. Ongelmaa ei ole silloin,jos nuoli menee kokonaan läpi majavasta ja siima on hyvin kiinni nuolessa. Itse menetin majavan, kun nuoli lävisti majavan ja pysähtyi maapenkkaan. Ei siiis kokonaan läpi. Kaikessa muissa riistaeläimissä riistakäri on tappava, jos osuma on siellä missa pitääkin. Halppiskäkiä ei kannata ostaa, niistäkin on kokemusta. Runko kiero, terät peltiä jne. Onneksi havahduin riittävän ajoissa. Hyvät ja kokeneemmat jousimetsästäjät osasi neuvoa alkuaikoina.
02:30
26.7.2009
Offline
Vaikuttaa, että porukalla on kokemusta näistä mekaanisista kärjistä, mutta olen huomaavinani yhden selkeän miinuksen tässä kokemuspohjassa: mekaanisen terän toimintaperiaatteen vaikutus. Eli siis suurin osa on käyttänyt (ja käyttää) perinteisiä edestä avautuvia teriä, joilla saattaa olla mainitunkaltaisia avautumisongelmia. Nyt vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kolmiteräisissä avautuvissa kärjissä parasta palautetta saavat jatkuvasti Rage ja T3, jotka ovat taakse avautuvia kärkiä. Siis käytännössä kyse on uudesta toimintatavasta, jossa tehohävikki (jos sitä ylipäätään on) on pienempi ja jossa terä avautuu varmemmin kuin perinteisissä edestä avautuvissa.
Nämä kärjet ovat lyhyitä (varsinkin T3) ja ne on erittäin helppo saada osumaan hyvin. Läpäisy on kohdallaan ja terät kestävät koviakin osumia. Haavakanava on suuri.
Jos hirvelle pitäisi valita leikkuri, niin ottaisin G5 Strikerin.
03:21
Tornado kirjoitti:
Heitetään nyt yksi prvosointiviestikin 🙂 Kyllä riistakannat kestäisi niin hirvellä, metsäpeuralla villisialla jne, jos sallittaisiinkin vain jousimetsästys. Ei ruutiaseita ollenkaa. luulisimpa että riistakannat vahvistuisikin. Olisimme silloin varmaan taivaan esiporteilla, mikäli siellä saisi metsästää :-))
Täytyy kuitenkin muistaa, että metsästyksen ajatus pohjimmiltaan on riistakantojen vähentämistä sopivalle/määrätylle tasolle. Samalla riistaeläinten kantaan voidaan vaikuttaa ns. valikoivalla metsästyksellä jolla pitkällä aika välillä saadaan positiivisiä tuloksia. Omasta mielestäni ruutiase on sitä suomalaista jahtikulttuuria joka tunnetaan hieman laajemminkin ja siirtyy usein isältä pojalle.
Nykyään varmaan voidaan puhua jousimetsästyksen ”uudesta aikakaudesta” tai hienommin vielä ”renesansissta.
Lajeja lisätään sen mukaan kun aika katsotaan oikeaksi ja asenteet muuttuvat ylipäätänsä metsästystä kohtaan. Itseäni eniten ehkä huolettaa minkä katsovat oikean metsästysalueen kooksi. Itselläni käytössä saaristossa 1,6-2 hehtaarin alue joka on kaverini maita, neuvottelun alla on tällä hetkellä useitakin.
1 Guest(s)
