Kategoria: Metsästystarinat

Syyskuun alku oli koittanut ja ajatukset olivat siirtyneet rusakoiden väijymiseen ja tietenkin ajokoirametsästykseen. Nyt olin kuitenkin menossa itselleni täysin oudoille maille katsastamaan olisivatko pitkäkorvat liikkeellä. Jahtiin tuli mahdollisuus, kun alueen maanomistaja tiedusteli, että olisiko minulla intoa harventaa pelloilla kulkevaa rusakkokantaa. Moiseen juttuun meikäläistä ei pahemmin tarvinnut innostaa, vaan lupasin tulla viivana. Kerroin metsästäväni jousella jäniksiä, johon isäntä vastasi, että se kyllä sopii kunhan kanta vain harvenee.
Jatka artikkeliin Rusakkojahtia peuramailla

Suomalaista riistaa ja vähän ulkomaistakin oli jahdattu pitkin syksyä ja talvea. Yksi riistalaji puuttui kuitenkin saaliin joukosta jo aikaisemmiltakin vuosilta. Se oli tietenkin majava. Suomalaisen jousimetsästäjän ”suurriista” nro 2. Asiaan saatiin korjausehdotus, kun Pohjois-Savon perukoilta kävi kutsu majavajahtiin.
Jatka artikkeliin Majavan makuun

Pari asuttua kuukautta Suomessa ja etukäteen, ennen paluumuuttoa ostetut peuraluvat alkoivat poltella taskussa. Kesällä oli sovittu, että syksyllä tullaan takaisin jahdin merkeissä.
Jatka artikkeliin Valkohäntää Wisconsinissa

Jousiammuntaharrastukseni alkoi pikkuhiljaa Joukon tuodessa minulle jousen Amerikan reissultaan.  Tätä ennen olin  satunnaisesti kokeillut taljajousella ja vastakaarijousella ampumista. Täytyy myöntää, että jousiammunta ei alkuvaiheessa herättänyt minussa ajatusta, että siitä voisi tulla pitempiaikainen harrastus. Vähitellen jousiammunta on kuitenkin jollain tapaa vienyt mukanaan…
Jatka artikkeliin Ensiaskeleita jousen kanssa

Metsästys Appalakien metsissä tuntuu melkoisen todelliselta, kun Martti, Ari ja minä kuljemme Teemun johdolla standipaikkoja etsien. Manu oli jo aiemmin lähtenyt omille teilleen katsastamaan itselleen tuttuja maisemia.
Jatka artikkeliin Peurajahtia Appalekeilla

Oli jälleen koittanut majavajahtireissun aika. Oli testattu välineitä kovaa vauhtia ja hiottu ampumataitoa, kun talvi oli metsästetty etupäässä ruutiaseilla. Meitä oli viisi miestä lähdössä jahtiin. Automme oli iso Chevy Suburban, jotta kaikki miehet ja tavarat mahtuivat mukavasti mukaan. Suksien lisäksi katolle otettiin kanootti mukaan, varmuuden vuoksi.
Jatka artikkeliin Majavareissu itärajalle

Talvi teki jo tuloaan ja reilu lumikerros peitti maan, kun valkohäntäpeuran metsästys Etelä-Wisconsinissa alkoi osoittaa yhteistyöhaluttomuuden merkkejä. Syyskuun lopulta alkanut ahkera metsästys oli tuottanut kaksi valkohäntäpeuraa, mutta vielä oli pakastimessa tilaa ja seinäkin oli vielä sarvista tyhjä. Asekauden alettua oli paine yleisillä metsästystysmailla kasvanut kuitenkin kohtuuttoman kovaksi ja jousijahti alkoi näyttää loppuun pelatulta.
Jatka artikkeliin Peurajahtia Oulussa

Lähetkö jenkkeihi ensi syksynä metälle? Kysyy Teemu minulta.
Sekunnin mietittyäni vastaan myöntävästi ja suunnittelu matkasta alkoi.
Jatka artikkeliin Ekaa kertaa Jenkkilässä

Kimeä kiljahdus läheisessä mäntytaimikossa kertoo koiran saaneen jäniksen liikkeelle. Nousen hitaasti jakkaralta ja otan jousen puun oksalta roikkumasta käteeni. Suhjuinen syysaamu muuttuu sekunnissa rauhallisesta odottelusta jännittäväksi jousimetsästykseksi.
Jatka artikkeliin Ajokoirametsästystä

Perjantaina 22.4.2005 hyvissä ajoin kokoontuivat Jouni Tanskanen ja Ari Kontiainen jousinensa, sekä Olli Venäläinen ja Tauno Venäläinen kivääreinensä Taunon kämpälle Itä-Kuhmoon majavajahtiin. Itselläni oli perjantaina valmistujaiset ja pääsin lähtemään vasta lauantaiaamuna kohti Kuhmoa. Rankempi juhliminen sai siis jäädä mieltä polttelevan jahdin tieltä. Korvasin menetetyn perjantai-illan ja lauantaiaamun passit ostamalla metsästysluvat lauantaista tiistaihin. Yleisten riistalajien metsästysaikojen ulkopuolella lupa kolmeksi vuorokaudeksi villistä pohjolasta maksoi runsaat 20 euroa, eikä lisäpäivän ottaminen lisännyt hintaa kuin pari euroa. Metsästyspäivien lisäksi karttui saalispisteitä yhden majavan sijasta kahdelle lättähännälle.
Jatka artikkeliin Majavajahtia Kuhmon erämaissa

Suomalaisen jousimetsästäjän onnenpotkuksi voisi kai kuvailla työkomennusta Yhdysvaltoihin. Tällainen sattui omalle kohdalle yli vuosi sitten, kun pitkäksi venyneen pätkätyön loppu sinetöityi ja oli aika katsella uusia kuvioita. Syksy meni vielä kotimaan kamaralla metsästellessä, mutta lokakuun lopussa koitti muutto vaimon kanssa yhdysvaltoihin Wisconsinin osavaltioon Millwaukeehen.
Jatka artikkeliin Ameriikan mailta