Jousimetsästys on Australiassa suosittua ja ympärivuotista toimintaa. Maassa on paljon ns. feral-lajeja eli ihmisten kauan sitten saarelle tuomia ja vuosisatojen kuluessa villiintyneitä ja pikkuhiljaa alkuisiensä kaltaisiksi palautuneita lajeja, kuten sikoja, puhveleita, villikarjaa, kameleita, aaseja, hevosia ja muita. Lisäksi Australiaan on siirtoistutettu useita peuralajeja.
Jatka artikkeliin Sikajahdissa Australiassa
Kirjasin loppukesästä toteutuneen metsästysmatkan aikana talteen muistiinpanoja siitä, millaisia oppeja omaan reppuun kertyi tällä kertaa. Tämänkertaisella listalla on paljon muita kuin suoraan jousella metsästykseen liittyviä tärppejä. Toivottavasti koet näistä olevan hyötyä myös sinulle.
Jatka artikkeliin Aussireissun oppeja
Mikä ihmeen ’mock scrape’? Se on keinotekoinen hajumerkki- ja rapsutuspaikka, jonka metsästäjä tekee jäljitelläkseen peuran omaa käytöstä. Samaan paikkaan lisätään ’licking branch’ eli oksa, johon peurat hierovat otsastaan hajua.
Jatka artikkeliin Tehdään mock scrape
Silmäkulmastani huomasin liikettä lähellä passipaikkaani – sakaali! Tilaisuus avautui nopeasti ja tiesin, ettei olisi mitään mahdollisuutta eikä tarpeeksi aikaa kaivaa etäisyysmittaria taskusta ja pysyä huomaamattomana. Sakaalien näkö on aivan liian hyvä. Jousen nosto oikealle hetkellä, jännittäminen ja etäisyyslukeman saaminen paikkaan, johon odotin eläimen ilmestyvän tapahtui yhdellä sujuvalla, harjoitellulla liikkeellä.
Jatka artikkeliin Etäisyyttä mittaavat tähtäimet tulivat jäädäkseen?
Olin haaveillut kuusipeurasta jousikohteena pidempäänkin, eikä milloin tahansa, vaan nähdä kuusipeuran kiiman. Kun sain kansainvälisiltä ystäviltäni kutsun puheidensa perusteella hyvään paikkaan Unkariin, johon heillä on suhteet, piti enää epäröidä vähän. Lähteä nyt kivääriporukan matkaan jousimetsästystä täysin tuntemattomien oppaiden käsiin, saamatta tuskin toimia omin avuin. Lisäksi Unkari tunnetaan paitsi komeista eläimistään, myös poskettomista hinnoistaan. Lupaukset suhteiden ja sijainnin järkevöittävään vaikutukseen hälvensivät lopunkin epäröinnin ja hieman pikaiseksi muuttuneella aikataululla kysyin Puupposen Jyrkin matkaan, sillä kutsu oli kahdelle.
Jatka artikkeliin Kuusipeura Unkarista
Leikkaavat metsästyskärjet jakautuvat karkeasti kahteen pääluokkaan: kiinteäteräiset ja mekaaniset eli osumasta aukeavat kärjet. Kiinteäteräisten kärkien terät voivat olla vaihdettavia tai pysyvästi kärjen rungossa kiinni olevia. Mekaanisten kärkien terät ovat tavalla tai toisella pakattuna kärjen runkoon ja aukeavat osuessaan kohteeseen. Kiinteäteräinen metsästyskärki lävistää suuria lihaksia ja luita paremmin, kun taas mekaaninen kärki lentää yleensä paremmin. Kumpi tulisi valita?
Nykyisin YouTube on täynnä myös jousimetsästykseen liittyviä videoita. Oikeastaan on kaikkea on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Katsojalla onneksi on vapaus valita mitä katsoo. Silti videoiden laatuun ja tarjottuun tietoon voi olla vaikea suhtautua oikein varsinkin jousimetsästysuran alkuvaiheessa. Tässä esiteltynä muutama kanava, joita itse katson metsästyskauden ulkopuolella tai kun kaipaan muistin virkistystä jollekin tekniikka-asialle.
Olen vuosien varrella saanut opastaa monia aloittelevia jousimetsästäjiä ensimmäisiin peurakaatoihin tai niiden yrityksiin. Itsekin tietysti joskus ollut aloitteleva jousimetsästäjä ja oppinut asioita turhan usein kantapään kautta, mutta myös välttänyt virheitä kuuntelemalla hyviä neuvoja. Monesti hyvät neuvot kuitenkin muuttuvat merkityksellisiksi vasta kokemuksen kautta.
Jatka artikkeliin Vältä haavakko – helposti korjattavat kompastuskivet
Villisian päätyminen saaliiksi jousella Suomessa on toistaiseksi suhteellisen harvinainen tapahtuma. Miten se onnistui meiltä?
Puupassiin eli standille kiipeäminen ja sieltä laskeutuminen ovat jousella metsästettäessä vaarallisimpia tilanteita. Putoamista omaa pituuttaan korkeammalta pidetään yleisesti vaarallisena ja passilavan korkeus on tyypillisesti kolmesta kuuteen metriä, joten yksinkertaistettuna: ei missään tapauksessa kannata pudota!
Jatka artikkeliin Kaksi tärkeää köyttä
Jousella metsästettäessä ollaan monesti todella lähellä riistaeläintä. Silloin kaikki ylimääräiset, etenkin terävät äänet ovat yksinkertaisesti pahasta. Mitä kohteita voi vaimentaa ja millä tavoilla?
Valkohäntäpeura on ollut merkittävä jousimetsästäjien kohde Suomessa vuodesta 2017 alkaen. Tässä käytetään peuraa esimerkkinä, mutta peuran tilalle voidaan ajatella moni muu nopealiikkeinen sorkkaeläin.
