SJML Cup sääntöuudistus 2015|Sivu 3|Kilpailutoiminnasta|SJML keskustelufoorumi|jousimetsastys.fi

"Mielestäni "Stringwalking" ja muidenkin tekniikoiden (gap walking/shooting,face walking) ottaminen liiton koulutus ohjelmaan olisi enemmän kuin suotavaa,silloin olisi jousimetsästäjillä mahdollisuus myös itse koittaa toimiiko tämä tekniikka itsellä vai toimiiko jokin toinen paremmin….nimittäin ei ole yhtä ja ainutta tekniikkaa jolla voi osua.Osuminen riippuu siitä että löydät oman tavan ampua ja kaikki muutkin osa-alueet toimivat esim:veto,laukaisu,jälkitähtäys,viritys…….yms. Mutta kaikkein tärkein asia on kuitenkin HARJOITTELU." – Juice

Eipä tuota voi kuin kompata…

Mutta asiaan.

No niin, astunpa esiin yksinkertaisena tai paremminkin kaksinkertaisena "syyllisenä" esillä olleisiin vuoden 2015 cup-sääntöihin.
Asia eteni seuraavasti, kuten valtakunnallisella liittotasolla pitääkin: hallitus pyysi jäsenseuroilta vuoden 2014 loka-marraskuussa mahdollisia muutosesityksiä tulevan vuoden cup-sääntöihin. Seurojen esitysten takarajaksi määriteltiin 31.12 2014 jonka jälkeen kilpailuvastaava teki niistä yhteenvedon ja jakoi sen tammikuun puolessa välissä hallitukselle keskusteltavaksi. Hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille lähetettiin myös seurojen alkuperäiset esitykset. Esityksiä tuli viideltä eri seuralta ja mikäli oikein muistan perusteltuja muutosesityksiä oli kaiken kaikkiaan yhteensä 8 kpl.
Sitä en tiedä miten tieto missäkin seurassa kulki jäsenistölle tai miten niitä käsiteltiin seuroissa – joissakin asia on saattanut jäädä yhteyshenkilön postilaatikkoon jostain syystä mutta toivottavasti mahdollisimman monessa se on käsitelty asianmukaisesti kuten esim. OSJM:ssä tehtiin. Esillä oli useammanlaisia ideoita ja esityksiä joista sitten keskusteltiin ja eniten enemmistö periaatteella "ääniä" saaneet muokattiin varsinaisiksi esityksiksi ja lähetettiin liiton hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Olin tässä vaiheessa mukana ensimmäistä kertaa.
Hallitus käsitteli esitykset hallitus- ja toimihenkilökokouksessaan 7.2 Nerkoossa jossain Savommuan takahikiällä. Tässä vaiheessa keskusteluissa olivat siis mukana myös paikalla olleet toimihenkilöt.
Päätös sääntömuutoksista (joita ei suinkaan kaikkia hyväksytty esim. taljan max matkan 35m jäädessä hyväksymättä) tehtiin kokouksessa ja kilpailuvastaava teki työtä käskytettäessä laittaessaan kokouksessa hyväksytyt v 2015 säännöt näkyville. Tässä vaiheessa oli mukana toisen kerran.
Jos tässä edellä olevassa tekstissä tuli asia- tai aikatauluvirheitä niin esim liiton sihteeri korjatkoon niitä tarpeen mukaan.

Kolmannen kerran olen nyt mukana yksityishenkilönä kommentoiden keskustelua ja se ei sitten enää olekaan liiton eikä seuran virallinen kanta. Olen seurannut alusta asti virinnyttä keskustelua mutta ajattelin että viisainta on jättää vastaaminen pikaisten heittojen ja kommenttien sijasta hieman perusteellisempaan vastaukseen – kun kerran olen "kaksinkertaisesti syyllinen". Viikon aikana sain pari puhelua tässäkin keskustelussa kirjoittaneilta henkilöiltä ja ainakin itse koin keskustelut hyviksi ja asiallisiksi. Henk.koht. arvostan tällaisia suoria ja asiallisia yhteydenottoja ja niistä iso rispekti soittajille.

No tähän keskusteluun:
Eniten minua ihmetyttää keskustelijoiden jakauma joka on lähes poikkeuksetta talja-ampujia ja "barebow" rata-ampujia eli henkilöitä jotka eivät metsästä vaistojousella sillä siitähän tässä pitää olla loppupeleissä kysymys kun ajatellaan taustaryhmää eli Suomen JousiMETSÄSTYSliittoa.
Esille on tullut, lähinnä rata-ampujien toimesta, jonkin sortin minimimäärä harjoitusmäärästä eli 35-40000 laukausta vuodessa – ajatelkaas 96-110 laukausta vuoden joka ikinen päivä tasaisen vauhdin taulukolla tai sitten 3 viikkotreenissä 288-330 laukausta/treeni ja ympäri vuoden joulutuakoa pitämättä. Jossain välissä sitten pitäisi metsästää…
Sen verran jousimetsästyskokemuksestani että 80-luvun alussa metsästin tähtäinjouselle 6 vuotta ja nyt nykyinen "jousi kausi" on kestänyt reilut 5 vuotta. Kun palasin jousimetsästyksen pariin niin itsestään selvyydeksi tuli joku muu kuin taljajousi. Palaaminen jousimetsästykseen oli yllättävän helppoa, jos nyt semmoista sanaa voi tässä yhteydessä käyttää, koska kausien välillä tuli rakenneltua/korjattua erilaisia jousia ja jonkin verran myös ammuttua niillä erilaisia tekniikoita käyttäen.

Kiipeilytekniikkaan en päätynyt sen takia että jo aikaisemmasta kokemuksesta tiesin että metsästystilanteissa ei ammuta tasaisissa maastorataolosuhteissa vaan välillä on hellettä, sadetta, pakkasrukakkasta kädessä sekä päällä toppapukua tai hellepaitaa. Ampuamtilanteetkin ovat jyrkkään ylös tai alas välillä kontaltaan, istuen tai jopa hitaasta kävelystä. Ampumatekniikka piti muokata mahdollisimman helpoksi joka antaa mahdollisimman paljon virheitä anteeksi niissä rajoissa joissa on riistalaukaus järkevää vaistojousen ominaisuuksien rajoissa – Jalkasen Pekka tuolla edellä määrittelikin omaksi maksimikseen "alle 20m" ja jos minun pitää heittää joku "oma" matka niin se on 7-15m tilanteesta, riistasta ja olosuhteita riippuen. Kiipelytekniikka on tasaisissa rataolosuhteissa kiistattomasti tarkempi mutta koska koen itseni täysin metsästysorientuneeksi niin käyttämäni "3under"- tekniikka valikoitui käyttööni kuten lähes poikkeuksetta kaikilla vaistojousta pääaseenaan käyttävillä ns. välimeren otteen lisäksi. Toinen millä tekniikkaani voisi luonnehtia on "bareinstick" eli en tietoisesti havannoi nuolta vaan keskitän katseeni osumapisteeseen. Jos jostain systä havainnoin nuolen niin 90% varmuudella tulee huti ja 10% osuu sitten tuurilla – fakki-idiootti mikä fakki-idiootti… ;D
Tälle kautta nyt kirjoitettaessa nurin on parisenkymmentä harakkaa ja sitä isompaa elukkaa osumaropsentin liikkuessa siellä 70 huiteilla – minusta ei ollenkaan huonosti "epätarkalla ampumatekniikalla"… Haavakoita ei ole havaintojeni mukaan jäänyt yhtään maastoon, tosin siitä on osaltaan kiittäminen hyvin toimivaa semiturbo Taikaa. Huomenna on jahtipäivä joten voi olla että "ventti" tulee täyteen tai sitten ei tule mikä on huomattavasti todennäköisempää kuin että tulee…
Asian ydinhän ei ole ampumatekniikassa vaan siitä miten metsästetään – ei se elukka tiedä onko nuoli lähtenyt liikkeelle kiipeilemällä, "3under" tekniikalla vai jopa tähtäimillä ja laukaisulaitteella. Vaistojousen ominaisuus on se että siinä on panostettava riistatilanteen rakentamiseen enemmän kuin taljalla mm erilaisen viritystekniikan takia ja niitä tilanteita ei todellakaan tule liukuhihnalta joten riistatilanteen rakentamista minä pidän kaikkein tärkeimpänä onnistuneen riistatilanteen kannalta. Tilanteeseen kuuluu myös se hiukan naurettava termi "oma varma matka" joka pitäisi vaihdella sitten ampujakohtaisesti eri tilanteissa. Myös kohteena olevat eläimet ovat erilaisia niin kooltaan kuin reagointinopeudeltaan ja tämäkin antaa haastetta ominaisuuksiltaan taljajousia hitaammin nuolia ampuville vaistojousille. Varuillaan oleva jänis ehtii väistää 10 metristä 200ft lähtevän nuolen ja käsittääkseni kotimaisista riistaeläimistä ainakin kauris on vieläkin nopeampi tietyissä olosuhteissa.. Minusta tämä rajoittaa enemmän tehokasta ampumamatkaa kuin tarkkuus ja laittaa vaatimuksia myös jousen vaimentamiselle. 3D maali on se kaikkein hitain ja sen kanssa kestää tolskata vaikka miten joten niitä ei voi missään olosuhteissa verrata riistaeläimiin kuten ei varmaankaan sellainen tee jolla on "kaikki inkkarit kanootissa" muutoin kuin kiusallaan…
Tässä vähän, osin sekavaakin, selvitystä miksi olin yhtenä OSJM:n jäsenenä kiipeilykiellon kannalla ja samansisältöisiä esityksiä taisi tulla, mikäli muistan oikein, kahdelta muultakin seuralta. Mitä tuoh
on harjoitteluun tulee niin vajavaisen kirjanpidon perusteella sen täytyy liikkua tuossa 12-13000 laukauksen välillä mutta kotipihan radan takia olen joskus tehnyt jopa kymmenkunta erillistä treeniä päivässä sydeemillä nuoli kahdessa tunnissa eli kahvitaukojaolla. En siis keskity isoihin laukausmääriin vaan paremminkin hyviin ja huolellisiin laukauksiin vaihtelevissa olosuhteissa.

Tästä onkin hyvä palata itse sääntöihin joita on ilmeisesti luettu kuin piru raamattua eli ei kokonaisuudessaan poimien niitä kohtia joista voi vain yksinkertaisesti huomautella ja moittia. Joku kirjoitti että ampumamatkoja oli nostettu joka ei pidä paikkaansa sillä sama 10% virhemarginaali maksimeihin oli jo edellisissä säännöissä. Mitä tuohon open-luokkaan tulee niin se on tullut ihan eri yhteydessä kuin kiipeilykieltoesitys ja ihan eri seurasta kuten joku jo senkin "tunnusti". Hiukan samaan liittyy ihan toisessa yhteydessä ja päätösesityksessä esille tullut ns. jousiammuntaliittojen superlisenssin hyväksyminen liiton kisoissa vastaamaan metsästyskortti tai "muuta vakuutusta" – tämä taisi olla savolaisten tahto eikä hallituksella ollut mitään sitä vastaan.

Tulen esittämään hallitukselle että vuoden 2016 sääntöjen kanssa edetään samalla tapaa eli takarajaksi 31.12 2015 johon mennessä seuroilta tulleet esityksen sääntöihin käsitellään hyvissä ajoin ennen kisakauden alkua. On sitten seurojen asia käsitellä omissa elimissään mitä esitetään poistettavaksi ja lisättäväksi. Minusta tämä on ainoa oikea tapa järjestäytyneessä organisaatiossa käsitellä ja kehittää sääntöjä jos ja kun jäsenet ja jäsenseurat katsovat sen tarpeelliseksi.

Plungerikielto…hmmmm…miksei kukaan napise taljaluokan suurentavien linssien kiellosta ja stabien pituusmääräyksistä vaikka nekin kiistattomasti parantavat tarkkuutta ainakin radalla ja jotkut jopa metsästävät "kielletyillä" välineillä

Varjaagi

ps1. anteeksi hiukan sekava, jäsentelemätön sekä lauserakenteiltaan huonohko "oma osuus" mutta niinhän se on että jokaisella on mielipiteensä ja käsityksensä jotka perustuvat jotka perustuvat kuultuun ja/tai kokemukseen.

ps2. hopi, hopi seura-aktiiviksi jos on halu kehittää toimintaa eikä vai napista jo tehdyistä päätöksistä

ps3. "Peace, brother of the bows" hoidetaan jutut asiallisesti (meniköhän oikein clitoristason kielitaidolla ja hihasta tempaistuna…)

Himskatti sentään Juice – olet oikeassa henk.koht. perusteluni kiipeilytekniikkaan jäi todellakin kertomatta…

Ja kyllä se syy on tuo kiinteään leikkuriin liittyvä säätöongelma jota olen muuatmaan otteeseen vuosien varrella kokeiluilla ja sitten ulkomaisilta harrastussivustoilta minua huomattavasti paremmin englantia taitavien ystävien avustuksella selvitellyt. Viimeksi eilen sain "raporttia" jenkkisivujen kuulumisista asian suhteen. Niiden mukaan onnistunee jotenkin pienimmillä malleilla.

Mutta se ei ole minulle ratkaisevin asia vaan se että kiinteä leikkuri yhdistettynä vaihtelevaan otekorkeuteen jänteeltä tekee yhdistelmästä äärimmäisen herkän laukaisun puhtauden suhteen metsästysolosuhteissa. Ja silloin kun kiinteä leikkuri lähtee viemään nuolta niin ei enää puhuta senteistä…
Harvalla livemetsästäjällä on aikaa/halua/mahdollisuutta tai edes fyysistä sietokykyä kymmeniin tuhansiin harjoituslaukauksiin vuodessa ratajousia jäykemmillä metsästysjousilla saadakseen hiottua laukaisutekniikkaansa sen vaatimalle tasolle ja sittenkin me ollaan metsästyskiihkossa vain vajavaisia ihmisiä eikä mekaanisesti toimivia laukaisulaitteita.

Mitä tuohon plungerikieltoon tulee niin sääntöteknisesti se vertautuu logiikaltaan mainitsemaani taljasarjan linssi- ja stabisääntöön.
Jotta logiikka pelaisi plungerien ollessa sallittuja niin vastaava kielto taljasarjasta pitäisi poistaa. Noilla taljasarjan kielloilla on mitä ilmeisimmin pyritty pelkistämään metsästysvarusteita ja samaan pitää mielestäni pyrkiä myös vaistoluokassa. Kaukaa haettuna ja hieman kieli poskella heitettynä esille voisi ottaa vaikka haulikon olympialajit, skeetin ja trapin – olisiko sääntöteknisesti loogista jos jommassa kummassa olisi sallittu punapistetähtäin ja toisessa ei?

Kantaani plungerin metsästykselliseen kenttäkelpoisuuteen kuvastanee se että rojuhyllyssä taitaa olla vieläkin DASsin shorty "metsästysplungeri" jollen sitäkin plungeria ole myynyt kelvottomana pois kuten paria kolmea muutakin erimerkkistä plungeria.
Avainongelma on sivuttainen jousipaine joka aihauttaa tahatonta nuolen sivuttaissiirtymää rungolta ampuessa kun löysätään sormen paine pois nuolelta juuri ennen laukaisuhetkeä – metsästyksessähän nuolta pidetään hyllyllä joskus tuntikausia ja se tapahtuu pokakäden etusormella joskus aika rajustikin. Ja jos käyttää plungerin kanssa toimivia lankahyllyjä niin sitten mennään jo sillä rajalla että kestävätkö ne mekaanisesti esim sormipainetta nuoleen lankahyllyn säätöjen ollessa herkkiä.
Radalla ja vakio-olosuhteissa hienoja ja toimivia kamppeita ja parantavat osumatarkkuutta todella huimasti varsinkin pidemmille matkoille.

No niin, mites tästä eteenpäin?

Minusta tämä keskustelu pitäisi osata siirtää asianmukaisesti sinne seurojen aktiivisten vaistojousimetsästäjien pariin ja sieltä sitten bumerangina takaisin liittotasolle. Ja tietysti sitä on myös hyvä jatkaa täällä tarpeen niin vaatiessa.

"Heko" otti paria viestiä aikaisemmin esille vanhat säännöt jossa henki tosiaankin on jo useamman vuoden ajan yksiselitteisesti kiipleyn kieltävä mutta sinne on jäänyt porsaanreikä jonka sääntöjen nippelipeliä tarkemmin tuntevat käyttivät tavallaan hyväksi.

(ps. työpöydällä on paperinippu, suhdeviivain, rakennepiirustuksia ja laskukone odottamassa käyttäjänsä palaamista leipätyön ääreen joten palaan asian pariin loppuviikosta mikäli koen että kommentoiminen on järkevää mutta ehdin kyllä käydä vilkaisemassa välillä mitä täällä liikkuu.)