Suomen riistakeskus järjestää sarjan maksuttomia etäkoulutuksia metsästäjille, jotka haluavat oppia enemmän sorkkaeläinten biologiasta, käyttäytymisestä, iänmäärityksestä ja metsästyksestä.
Jatka artikkeliin Riistakeskuksella sarja etäkoulutuksia
Jousi sopii hyvin myös tuulastukseen pimeinä syysiltoina, mutta kalojen metsästys keskikesän tyyninä, aurinkoisina päivinä on todella koukuttavaa.
Jatka artikkeliin Jousikalastuskausi nyt parhaimmillaan
Silmäkulmastani huomasin liikettä lähellä passipaikkaani – sakaali! Tilaisuus avautui nopeasti ja tiesin, ettei olisi mitään mahdollisuutta eikä tarpeeksi aikaa kaivaa etäisyysmittaria taskusta ja pysyä huomaamattomana. Sakaalien näkö on aivan liian hyvä. Jousen nosto oikealle hetkellä, jännittäminen ja etäisyyslukeman saaminen paikkaan, johon odotin eläimen ilmestyvän tapahtui yhdellä sujuvalla, harjoitellulla liikkeellä.
Jatka artikkeliin Etäisyyttä mittaavat tähtäimet tulivat jäädäkseen?
Leikkaavat metsästyskärjet jakautuvat karkeasti kahteen pääluokkaan: kiinteäteräiset ja mekaaniset eli osumasta aukeavat kärjet. Kiinteäteräisten kärkien terät voivat olla vaihdettavia tai pysyvästi kärjen rungossa kiinni olevia. Mekaanisten kärkien terät ovat tavalla tai toisella pakattuna kärjen runkoon ja aukeavat osuessaan kohteeseen. Kiinteäteräinen metsästyskärki lävistää suuria lihaksia ja luita paremmin, kun taas mekaaninen kärki lentää yleensä paremmin. Kumpi tulisi valita?
Nykyisin YouTube on täynnä myös jousimetsästykseen liittyviä videoita. Oikeastaan on kaikkea on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Katsojalla onneksi on vapaus valita mitä katsoo. Silti videoiden laatuun ja tarjottuun tietoon voi olla vaikea suhtautua oikein varsinkin jousimetsästysuran alkuvaiheessa. Tässä esiteltynä muutama kanava, joita itse katson metsästyskauden ulkopuolella tai kun kaipaan muistin virkistystä jollekin tekniikka-asialle.
Olen vuosien varrella saanut opastaa monia aloittelevia jousimetsästäjiä ensimmäisiin peurakaatoihin tai niiden yrityksiin. Itsekin tietysti joskus ollut aloitteleva jousimetsästäjä ja oppinut asioita turhan usein kantapään kautta, mutta myös välttänyt virheitä kuuntelemalla hyviä neuvoja. Monesti hyvät neuvot kuitenkin muuttuvat merkityksellisiksi vasta kokemuksen kautta.
Jatka artikkeliin Vältä haavakko – helposti korjattavat kompastuskivet
Nykyaikaisella metsästäjällä tuppaa olemaan matkassa monenlaista laitetta, joiden akut täytyy pitää ladattuina. Miten homma hoituu, kun kyseessä on illan passitusta pitempi jahti?
Puupassiin eli standille kiipeäminen ja sieltä laskeutuminen ovat jousella metsästettäessä vaarallisimpia tilanteita. Putoamista omaa pituuttaan korkeammalta pidetään yleisesti vaarallisena ja passilavan korkeus on tyypillisesti kolmesta kuuteen metriä, joten yksinkertaistettuna: ei missään tapauksessa kannata pudota!
Jatka artikkeliin Kaksi tärkeää köyttä
Jousella metsästettäessä ollaan monesti todella lähellä riistaeläintä. Silloin kaikki ylimääräiset, etenkin terävät äänet ovat yksinkertaisesti pahasta. Mitä kohteita voi vaimentaa ja millä tavoilla?
Valkohäntäpeura on ollut merkittävä jousimetsästäjien kohde Suomessa vuodesta 2017 alkaen. Tässä käytetään peuraa esimerkkinä, mutta peuran tilalle voidaan ajatella moni muu nopealiikkeinen sorkkaeläin.
Etenkin yhden tikkaanpalasen (single-stick) ja istumavaljaiden (tree saddle) avulla metsästettäessä kannatin- (tether) ja laskeutumisköyden (rappel rope) kanssa saattaa esiintyä ainakin kahdenlaisia haasteita. Onneksi ne molemmat ratkaisee tyylikkäästi yksi pieni ja edullinen lisävaruste.
Suomessa on perinteisesti metsästetty valkohäntäpeuraa ruokinnalta. Se onkin hyväksi havaittu ja tehokas metsästysmuoto. Miksi edes ajatella metsästystä muuten kuin edellä kuvatulla, toimivalla tavalla. Pureudutaan tässä muutamaan etuun, joita polun varrelta metsästäessä eittämättä on.
