Suomalaisessa valkohäntäpeuran kyttäysmetsästyksessä on iät ja ajat menty passiin illalla, kun peurat tulevat pellolle tai ruokintapaikalle. Moni asia vaikuttaa siihen kumpi on jousimetsästäjän kannalta parempi, aamu vai ilta. Pureudutaan molempiin vaihtoehtoihin.
Jatka artikkeliin Aamu- vai iltapassi?
Istumavaljaat (engl. tree saddle) ovat erityyppisiä ’ständejä’ ja kiinteitä passitorneja tuoreempi väline, jonka avulla voi harjoittaa kyttäysmetsästystä maantasoa korkeammalta. Kirjoitin alkuvaiheen makusteluista kolme vuotta sitten tarinaa Jäkkärään. Millaisia oppia ja ideoita sen jälkeen on kertynyt jaettavaksi?
Jatka artikkeliin Kokemuksia istumavaljaiden käytöstä
Artikkelin ensimmäisessä osassa käsittelimme peuran houkuttelua sekä sarvien kalistelulla että kaaveilla. Tässä osassa käymme läpi peurojen keskinäistä ääntelyä ja miten ja millaisissa tilanteissa sitä houkuttelussa hyödynnetään. Siinä missä sarvien kalistelu ja kaaveiden käyttö ovat Suomessa uudempia houkuttelumuotoja, on pillillä houkuttelu jo huomattavasti tutumpi ja yleisempi ääntä tuottava houkuttelumuoto.
Jatka artikkeliin Peuran houkuttelu: pillitys
Jousimetsästyksen laillistuttua valkohäntäpeuralle on peuran houkuttelupyynnin suosio kasvanut huomattavasti. Houkuttelu onkin onnistuessaan erinomainen tapa saada peura huijattua jousimetsästäjän tehokkaan ampumamatkan ulottuville. Tässä kaksiosaisessa artikkelissa keskitytään sekä äänellä että visuaalisella ärsykkeellä tapahtuvaan houkutteluun.
Jatka artikkeliin Peuran houkuttelu: sarvien kalistelu ja kaaveiden käyttö
Peurajahti lähenee ja monella metsästäjällä ajatukset ovat jo peuran kytistelyssä. Miten sitten tiedustella mahdollisia kyttäyspaikkoja? Tässä omia ajatuksiani.
Jatka artikkeliin Peurakyttyylle valmistautumisesta
Sorsat ovat tarkkasilmäisiä, valppaita lintuja. Harva meistä yrittää ampua sorsia lennosta, vaikka sekin on yksi mahdollisuus suurisulkaisia ”flu-flu-nuolia” käyttäen ja kaislikosta ylös pomppaavia lintuja vastakaari- tai pitkäjousella nopeasti ampuen. Tästä syystä on sorsapaistia yritettävä hankkia viekkaudella ja ahkeralla vaanimisella.
Valonokit ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana metsästyskäytössä. Osa jousimetsästäjistä vannoo niiden nimeen ja osa pitäytyy normaalissa nokissa. Mitkä sitten ovat valonokin hyödyt ja haitat?
Jatka artikkeliin Käyttäisinko valonokkia?
Suomessa metsästyslaillisen jousen alin vetovastuksen paunamäärä on 40,5, joka on täysin riittävä suomalaiselle riistalle. Joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa esimerkiksi valkohäntäpeuraa saa metsästää 35 paunankin jousella, joten voimme turvallisin mielin luottaa, että Suomessa lailliset minimipaunat valitsemalla täytämme sen osalta riittävät paikalliset vaatimukset, sekä toimimme eettisen metsästyksen periaatteiden mukaisesti. On kuitenkin muutamia seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon kun metsästää keskimääräistä kevyemmän vetovastuksen jousella.
Jatka artikkeliin Metsälle kevyemmillä paunoilla
Nuoli on jousimetsästäjän välineistä lopulta kaikkein tärkein. Kaikki jousen säätötyö on turhaa ilman sopivaa nuolta. Jouseen sopimaton nuoli voi aiheuttaa harmaita hiuksia ampujalle ja syödä itsevarmuutta. Jouseen sopiva nuoli taas sinetöi koko paketin toimivaksi ja tarkaksi. Mitä sitten metsästysnuolelta vaaditaan?
Jatka artikkeliin Metsästysnuoli
Hienoa, että jousella metsästyksen viestiä viedään eteenpäin useilla rintamilla! Esimerkkinä heinäkuun alussa järjestetty, naisille suunnattu leiri Vesilahden Rämsöössä.
Kilpailuvastaavamme ja kehonhuollon ammattilainen Petri Vainikainen kertoo Metsästä-podcastin viimeisimmässä jaksossa kuinka jousiammuntaa kannattaa treenata siten, että paikat pysyvät kunnossa.
Metsästysjousi, tyypistä riippumatta, elää ja vaatii huomiota. Tässä artikkelissa käymme läpi tyypilliset huoltotoimenpiteet. Laajemmin aiheita on käsitelty mm. kirjoittajan Jousimetsästys-kirjassa.
Jatka artikkeliin Jousi kuntoon syksyn jahteihin
