Ahdenkallion Hirvimiehet tarjoavat 4 hengen jousimetsästäjäporukalle valkohäntäpeuran metsästysviikonlopun Hyvinkäällä.
Jatka artikkeliin Ahdenkallion Hirvimiesten jousimetsästysviikonloppu
Ahdenkallion Hirvimiehet tarjoavat 4 hengen jousimetsästäjäporukalle valkohäntäpeuran metsästysviikonlopun Hyvinkäällä.
Jatka artikkeliin Ahdenkallion Hirvimiesten jousimetsästysviikonloppu
Artikkelin ensimmäisessä osassa käsittelimme peuran houkuttelua sekä sarvien kalistelulla että kaaveilla. Tässä osassa käymme läpi peurojen keskinäistä ääntelyä ja miten ja millaisissa tilanteissa sitä houkuttelussa hyödynnetään. Siinä missä sarvien kalistelu ja kaaveiden käyttö ovat Suomessa uudempia houkuttelumuotoja, on pillillä houkuttelu jo huomattavasti tutumpi ja yleisempi ääntä tuottava houkuttelumuoto.
Jatka artikkeliin Peuran houkuttelu: pillitys

Tuhansien ihmisten intohimo Suomessa, Ruotsissa, Virossa … oikeastaan joka puolella maailmaa. Jousella ammutaan huvin vuoksi, sillä kilpaillaan ja sitä käytetään ruuan hankintaan. Jokaisella tavalla on oma paikkansa ja tarpeensa – mutta sosiaalisin ja yhteisöllisin noista kaikista on kilpaileminen.
Jatka artikkeliin Kilpailemisen motiivi

Jousimetsästyksen laillistuttua valkohäntäpeuralle on peuran houkuttelupyynnin suosio kasvanut huomattavasti. Houkuttelu onkin onnistuessaan erinomainen tapa saada peura huijattua jousimetsästäjän tehokkaan ampumamatkan ulottuville. Tässä kaksiosaisessa artikkelissa keskitytään sekä äänellä että visuaalisella ärsykkeellä tapahtuvaan houkutteluun.
Jatka artikkeliin Peuran houkuttelu: sarvien kalistelu ja kaaveiden käyttö

Parikkalassa järjestetyn IBEP-kurssin läpäisi kaikkiaan kolmetoista jousimetsästäjää, jotka olivat tyytyväisiä viikonlopun aikana saamaansa oppiin. Suomessa on jo reilusti yli 500 IBEP-koulutettua henkilöä.

Peurajahti lähenee ja monella metsästäjällä ajatukset ovat jo peuran kytistelyssä. Miten sitten tiedustella mahdollisia kyttäyspaikkoja? Tässä omia ajatuksiani.
Jatka artikkeliin Peurakyttyylle valmistautumisesta

Jousimetsästyksen seurantatutkimus 2019-2021 tiedonkeruu käynnistyi toden teolla metsästyskaudella 2020-2021. Ensimmäisen täyden tiedonkeruukauden myötä koostimme tiiviin raportin (FI, EN) kuluneen kauden kerätystä tiedosta ja löydöksistä. Kiitos kaikille osallistuneille. Tiedonkeruu jatkuu jälleen alkavan sorkkaeläinten metsästyskauden myötä.
Jatka artikkeliin Väliraportti jousimetsästyksen seurantatutkimuksesta

Sorsat ovat tarkkasilmäisiä, valppaita lintuja. Harva meistä yrittää ampua sorsia lennosta, vaikka sekin on yksi mahdollisuus suurisulkaisia ”flu-flu-nuolia” käyttäen ja kaislikosta ylös pomppaavia lintuja vastakaari- tai pitkäjousella nopeasti ampuen. Tästä syystä on sorsapaistia yritettävä hankkia viekkaudella ja ahkeralla vaanimisella.

Vuoden 2018 lopulla työstimme Suomen Jousimetsästäjäin liitossa muistiota hirven saamiseksi jousella metsästettävien lajien joukkoon. Työn edetessä ilmeni, että jousella metsästyksestä on saatavilla varsin vähän tutkimustietoa. Etenkin sellaista, joka vertailisi jousen ja kiväärin kykyä suorittaa eettinen riistalaukaus. Tämän kaltaisen, tieteellisesti vertaisarvioidun tutkimustiedon puute on haastanut jousen arvioimista metsästysaseena myös muissa Euroopan maissa – kuten esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Päätimme käynnistää tutkimushankkeen tuottamaan tällaista tietoa.
Jatka artikkeliin Mikä jousimetsästyksen seurantatutkimus?

Valonokit ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana metsästyskäytössä. Osa jousimetsästäjistä vannoo niiden nimeen ja osa pitäytyy normaalissa nokissa. Mitkä sitten ovat valonokin hyödyt ja haitat?
Jatka artikkeliin Käyttäisinko valonokkia?

Olemme päivittäneet SJML:n jäsenilleen vuokraamien metsästysalueiden Oma riista -aluekoodit. Koodit ja ajo-ohjeet löytyvät samalta sivulta kuin ennenkin.

Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry järjestää IBEP-kurssin 4.-5.9.2021 Parikkalassa. Tarkempi kuvaus ja ilmoittautuminen kalenterissamme. Tervetuloa!